Malja myötätunnolle

| Anyone who keeps the ability to see beauty never grows old |

-Franz Kafka

Vietän tänään syntymäpäivääni ja päätin sen kunniaksi vihdoinkin julkaista blogini. Olen hyvin innoissani!

En ollut suunnitellut blogin julkaisua ihan vielä vaan olin ajatellut antaa sen hautua vielä hetken aikaa, kerätä omaa suuntaansa, kehittää omaa ääntänsä. Ajattelin, että blogin tulee olla jollain tapaa ”valmis” paketti, jotta lukijat saavat sisältöä ja oikeanlaisen, laadukkaan ja tarkkaan harkitun sivuston seurattavaksi.

Kirjoituksen ja tarinan suuntaa on helpompi muuttaa silloin, kun teksti ei ole vielä valmis

Sain kuitenkin eräältä tuttavaltani neuvon kirjoittamiseen liittyen: paras teksti on julkaistu teksti. Hän sanoi, että on helpompaa tulla ulos tekstin kanssa aikaisemmin kuin myöhemmin. Kun tekstin altistaa arvostelulle, kommenteille, risuille ja ruusuille aikaisessa vaiheessa, on itse avoimempi ottamaan kritiikkiä vastaan. Kirjoituksen ja tarinan suuntaa on helpompi muuttaa silloin, kun teksti ei ole vielä valmis.

Näinhän sen täytyy olla. Miksi kirjoittaisin blogitekstejä omiin tiedostoihin ja säästäisin niitä sillä uhalla, että lopulta en uskallakaan julkaista mitään, koska jos joku ei vaikka tykkää teksteistäni? Pyh ja pah. Antaa palaa vaan, ja katsotaan mitä tuleman pitää! Olen aidosti todella innoissani ja uskon, että blogin suunta muodostuu juuri oikeanlaiseksi. Kaikki menee varmasti parhain päin.

Siitä saakka, kun täytin 30 vuotta, olen tehnyt itselleni syntymäpäivän lupauksia. Kolmekymppisvuotena lupasin pitää enemmän huolta itsestäni ja ottaa elämäni ohjat omiin käsiini. Seuraavana vuonna lupasin olla kiltimpi itselleni ja uskaltaa olla oma itseni. Molemmat lupaukset olen täyttänyt ja ylittänyt, kerron niistä lisää myöhemmin.

Nimeän alkavan vuoteni myötätunnon ja laadukkaan läsnäolon vuodeksi

Tänään 32-vuotissyntymäpäivänä lupaan edelleen keskittyä positiviisen sisäisen puheen kasvattamiseen ja oman jaksamisen vaalimiseen. Lupaan opetella säätelemään muille antamisen ja oman sydämen kuuntelemisen tasapainoa. Lupaan keskittyä olemaan rauhallisempi, myötätuntoisempi ja läsnäolevampi puoliso, ystävä ja perheenjäsen. Nimeän alkavan vuoteni myötätunnon ja laadukkaan läsnäolon vuodeksi.

Voin käsi sydämelläni sanoa, että vuosi alkoi juuri niinkuin pitääkin, sillä heräsin tänä aamuna ja päätin kuunnella itseäni. Normaalisti olisin selaillut puhelinta tai ehkä juonut kahvin ja lukenut uutisia. Tänään, puhelimen selailun sijaan olenkin julkaisemassa blogia. Kun tuntuu siltä, että nyt on hyvä hetki kirjoittaa ja julkaista blogi, niin kirjoitan ja julkaisen blogin. Hyvä aloitus, eikö vain?

Toivottavasti nautitte tästä syntymäpäivälahjastani ja edessämme on lukuisia oivalluksia tästä ihmeellisestä elämästä. (Ja nyt sinne puhelimen maailmaan, odotan jo kovasti viestiä etenkin äidiltä ja isältä mutta vielä enemmän sitä, olenko jo ehtinyt saamaan onnittelut poikaystävältäni, joka on parhaillaan työmatkalla Jenkkien itärannikolla!)

Mitä sun sunnuntaipäivääsi kuuluu?

Pilkettä ja iloa sunnuntaihin, sparkles with Tupuna

Ota osaa keskusteluun

1 kommentti

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create your website with WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: