Hitaasti ja lempeästi

| Be gentle with yourself,

you’re doing the best you can |

Viime päivät ovat olleet hyvin pimeitä, kylmiä, synkkiä ja sateisia – niinkuin suomalaiseen loppusyksyyn kuuluukin. Taivasta on pääsääntöisesti peittänyt harmaa pilvikerrasto ja ilmankosteus on pitänyt huolen siitä, että aamuisin ei ole paljon tukkaa kannattanut laittaa. En kaivautunut talviunille vaan pidin pienen tauon blogista, sillä minulla alkoivat uudet kuviot viime maanantaina, kun aloitin uudessa työssä. Tarvitsin keskittymisrauhan uuden arjen käynnistämiseksi. Joskus vannoin, etten enää lähtisi pendelöimään Turun ja Helsingin väliä mutta vannomatta paras: herätyskello soi taas arkiaamuisin 05 alkavalla kellonlyömällä ja aamiainen kainalossa kipitän bussin tai junan kyytiin.

”Illalla olen monta asiaa viisaampi”

Ensimmäinen työviikko oli rankka. Uuden informaation määrä on ihan valtavaa. Saa kulkea tuntosarvet koholla, kun opettelee talon tapoja, puhetyyliä, ihmisten välisiä suhteita tai hierarkioita. Kun samalla yrittää painaa mieleen työpaikan karttaa, nimiä ja järjestelmiä ja vielä tehdä töitäkin, on päivän päätteeksi pieni omalle olkapäälle taputtelu paikallaan.

”Vesisateen kiillottamaan asfalttiviidakkoon lähteminen vaatii itseltäni hieman aikaa ja motivointia ”

Aamuherätyksiin totuttelu ja pilkkopimeään, vesisateen kiillottamaan asfalttiviidakkoon lähteminen vaatii itseltäni hieman aikaa ja motivointia. Olin ennen todella hankala torkuttajatapaus mutta opettelin pois tavasta, kun ensimmäisen kerran ryhdyin pendlaajaksi. Kellon soidessa on yllättävän helppoa herätä, kun päivä on hyvin suunniteltu ja kun tietää, että edessä on paljon mukavia juttuja, kivoja töitä, inspiroivia ihmisiä ja uusia oppeja. Käytän aamun ensimmäiset minuutit siihen, että pidän itselleni lyhyen tsemppipuheen, missä muistutan, että illalla olen monta asiaa viisaampi. Annan itselleni anteeksi jos väsyttää ja jos en jaksa pedata sänkyä. Kirjoitan ylös kolme asiaa, joita toivon uudelta päivältä – ne voivat olla konkreettisia asioita mutta useimmin ne ovat sellaisia, kuten rohkeutta, terveyttä ja hyvää onnea. Tämä kuulostaa ällöttävältä voimaantumismeiningiltä ja sitähän se oikeastaan onkin – mutta ainakin omalla kohdallani myötätuntoisen sisäisen puheen ja optimismin tietoinen kasvattaminen on tuonut olemiseeni paljon rauhaa, iloa ja myös jonkinlaista hitautta. En ehkä sinkoile ja säntäile päivän mittaan samalla tavalla kuin ennen. Keskityn heti aamusta alkaen oman itseni hyvinvointiin, kuuntelemiseen ja ohjaamiseen.

”Käytin talviajan tuoman tunnin päivän aikana moneen kertaan uudelleen”

Kellojen siirtäminen aiheuttaa keväisin suuria tunteita mutta harva oli tänään vastustamassa aihetta. Minulla ei ole niin suurta mielipidettä puolesta eikä vastaan mutta mielelläni vastaanotin ylimääräisen tunnin. Tasasin viikon rasittamaa kehoa ja mieltä nukkumalla hyvät yöunet. Liekö unen tuomaa vai ekstratunnin luomaa silmänlumetta mutta oloni oli tänään ihanan virkeä ja pirteä. Käytin talviajan tuoman tunnin päivän aikana moneen kertaan uudelleen – lukemalla tenttiin, pesemällä talvitakkeja, joogassa, alkuviikon ruokia valmistaessa, musiikkia kuunnellessa ja blogia päivittäessä.

Ensi viikoksi on luvattu kylmää, räntää ja lumisadetta. Tulkoon taivaalta mitä vaan, olen valmis uuteen viikkoon. Toivon, että se on hidas, lempeä ja opettavainen. Mitä sinä toivot uudelta viikolta?

sparkles with Tupuna

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create your website at WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: